Pidänkin siis pientä radiohiljaisuutta tämän viikonlopun, ehkä saatte materiaalia sitten tuolta naapuristamme!
♥ Kaisa
perjantai 12. syyskuuta 2014
sthlm calling
Hej alla,
It's time for some work in Stockholm! En ookaan ollut Tukholmassa ikuisuuksiin, joten ihan kiva päästä kaupunkiin, vaikka toki työn merkeissä koko tuleva viikonloppu menee. Ja pystyn vielä puhumaan ruotsiksi. Tässähän hoituu monta asiaa samalla. Jippiii. Eniten odotan kyllä uusiin ihmisiin tutustumista, ja Henriikan näkemistä taas piiiiitkästä aikaa.
Pidänkin siis pientä radiohiljaisuutta tämän viikonlopun, ehkä saatte materiaalia sitten tuolta naapuristamme!
♥ Kaisa
Pidänkin siis pientä radiohiljaisuutta tämän viikonlopun, ehkä saatte materiaalia sitten tuolta naapuristamme!
♥ Kaisa
perjantai 29. elokuuta 2014
friday night entertainment
Hejssan!
Perjantai. Ai että! On taas viikonloppu, vaikka toki, myönnetään, mun elämässä ei oikeestaan koko kesänä oo ollu muutakun viikonloppuja. Tavallaan siis ihan kiva, että koulu alkaa maanantaina, ja pääsen siihen rytmiin taas mukaan. Tällä hetkellä motivaatiota löytyy mutta eiköhän sekin katoa kunhan sinne kouluun asti varsinaisesti pääsee :D
Anyway. My point. Se, että mun rakas veljeni, jota harvoin näkee, koska se on armeijassa tällä hetkellä, ilmotti mulle viideltä, että on kaupungissa ja että olisi peli Hakametsässä. Arvatkaa vain hyppäsinkö vaihtovaatteisiin ja suuntasin sitten sinne. Ilves - Ässät A-junioreissa.
Pidin mun vanhemmat ajan tasalla väliajalla aina. Harmi, että Ässät tosiaan pelasivat tasan. Olivat vielä kaksi minuuttia ennen loppua kiinni voitossa, mutta sitten se tasotus synty. Äh. Olin lähestulkoon ainoo Ässien kannattaja, enkä viittinyt hihkua siellä kun Ässät tekivät maaleja.
Veljeni pelasi ihan hyvin, ensimmäisessä erässä tuli pari kiekonmenetystä, ja niistä meinasi tulla vähän vakavampikin situation maalin edessä. Onneksi ei kuitenkaan. Innostuin taas tästä niin, että meen kyllä ehdottomasti kattomaan noita pelejä kun se kausi kunnolla starttaa, ja siis peleillä tarkoitan Ässien pelejä, en tietenkään niin tamperelaistunut vielä oo että vaihtaisin.
Perjantai. Ai että! On taas viikonloppu, vaikka toki, myönnetään, mun elämässä ei oikeestaan koko kesänä oo ollu muutakun viikonloppuja. Tavallaan siis ihan kiva, että koulu alkaa maanantaina, ja pääsen siihen rytmiin taas mukaan. Tällä hetkellä motivaatiota löytyy mutta eiköhän sekin katoa kunhan sinne kouluun asti varsinaisesti pääsee :D
Anyway. My point. Se, että mun rakas veljeni, jota harvoin näkee, koska se on armeijassa tällä hetkellä, ilmotti mulle viideltä, että on kaupungissa ja että olisi peli Hakametsässä. Arvatkaa vain hyppäsinkö vaihtovaatteisiin ja suuntasin sitten sinne. Ilves - Ässät A-junioreissa.
Pidin mun vanhemmat ajan tasalla väliajalla aina. Harmi, että Ässät tosiaan pelasivat tasan. Olivat vielä kaksi minuuttia ennen loppua kiinni voitossa, mutta sitten se tasotus synty. Äh. Olin lähestulkoon ainoo Ässien kannattaja, enkä viittinyt hihkua siellä kun Ässät tekivät maaleja.
Veljeni pelasi ihan hyvin, ensimmäisessä erässä tuli pari kiekonmenetystä, ja niistä meinasi tulla vähän vakavampikin situation maalin edessä. Onneksi ei kuitenkaan. Innostuin taas tästä niin, että meen kyllä ehdottomasti kattomaan noita pelejä kun se kausi kunnolla starttaa, ja siis peleillä tarkoitan Ässien pelejä, en tietenkään niin tamperelaistunut vielä oo että vaihtaisin.
No mutta, ei mulla tosiaan muuta tällä kertaa. Koulu alkaa ja siihen pitäis nyt henkisesti valmistautuu! Lukuvuosi 2014-15 here I come, I've big plans for you!!
♥ Kaisa
♥ Kaisa
maanantai 25. elokuuta 2014
wedding
Tiedän, että tää tulee myöhässä, mutta aattelin laittaa tänne vähän fiiliksiä nuoremman serkkuni häistä, jotka järjestettiin heinäkuun lopussa Somerolla. Eli landella.
Oli ihan tosi hauskaa olla häissä pitkästä aikaa, ja vielä jonkun läheisen häissä. Serkkuni oli upea mekossaan ja kyllä sain ihastella mekkoa koko päivän. Muuten siellä oli ihan normaalia, leikkejä ja ruokaa ja juomaa riitti :) En harmikseni saanut tuota kukkakimppua haha.
Me tosiaan ajettiin Somerolle kotoa Porista, eli sen reilut kaks tuntia meni autossa istumiseen per suunta. Yök. Yöllä se oli vielä hirveempää. Tuolloin oli vielä ne hirveät helteet, mikä teki monesta häävieraasta huonovointisen, kuten esim. morsiamen isä (aka mun eno), joka matkusti samassa autossa meidän kanssa kotiin. Pelkäsin vaan, että oksennusta tulee siellä autossa, no onneksi ei.
Me tosiaan ajettiin Somerolle kotoa Porista, eli sen reilut kaks tuntia meni autossa istumiseen per suunta. Yök. Yöllä se oli vielä hirveempää. Tuolloin oli vielä ne hirveät helteet, mikä teki monesta häävieraasta huonovointisen, kuten esim. morsiamen isä (aka mun eno), joka matkusti samassa autossa meidän kanssa kotiin. Pelkäsin vaan, että oksennusta tulee siellä autossa, no onneksi ei.
Oli tosiaan ihan mahtavaa! Mä toimin vähän valokuvaajana siellä, koska niillä ei ollut siellä kuvaajaa. Oon sen puolesta hoitanut hommani, kuvat on lähetetty eteenpäin, joten oon onnellinen.
Tää on taas jääny tää kirjottaminen, mutta tosiaan ehkä se tästä taas. Oon myös aikamoisen onnellinen sen asian suhteen, että sain osa-aikasia töitä, ja sieltä mistä oikeesti halusin ja uskalsin odottaa. Nyt sitten odotan, että pääsen kunnolla töiden makuun tuon pian alkavan koulun ohella. Mahtava syksy edessä!!
♥ Kaisa
Tää on taas jääny tää kirjottaminen, mutta tosiaan ehkä se tästä taas. Oon myös aikamoisen onnellinen sen asian suhteen, että sain osa-aikasia töitä, ja sieltä mistä oikeesti halusin ja uskalsin odottaa. Nyt sitten odotan, että pääsen kunnolla töiden makuun tuon pian alkavan koulun ohella. Mahtava syksy edessä!!
♥ Kaisa
maanantai 11. elokuuta 2014
bcn part 2
Hola!
Ja Barcelona osa kaksi olkaa hyvät!
Käytiin Font Mágica de Montjuicilla katsomassa ihania vesiputouksia, ja valoshowta samalla. Oli ihanaa, varsinkin kun seisoimme tarpeeksi lähellä, että se vesi ylsi mukavasti siihen asti. Suihku samalla.
Käväistiin tsekkaamassa monta turistipaikkaa kuten Sagrada Familia, Casa Batlló, Casa Milá ja Park Güell (jonka oikean lausumisenkin opin!)
Ruoka oli ehkä parasta. Ja se ei yllätä. Käytiin kauppahallissa ihailemassa kinkkuja ja ihania tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, suklaita ja vaikka mitä. Myytiin siellä toki myös lampaan pätä ihan niiden muiden lihojen joukossa, ja se vähän ällötti.
Ja Barcelona osa kaksi olkaa hyvät!
Käytiin Font Mágica de Montjuicilla katsomassa ihania vesiputouksia, ja valoshowta samalla. Oli ihanaa, varsinkin kun seisoimme tarpeeksi lähellä, että se vesi ylsi mukavasti siihen asti. Suihku samalla.
Ruoka oli ehkä parasta. Ja se ei yllätä. Käytiin kauppahallissa ihailemassa kinkkuja ja ihania tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, suklaita ja vaikka mitä. Myytiin siellä toki myös lampaan pätä ihan niiden muiden lihojen joukossa, ja se vähän ällötti.
Huippua oli myös tietenkin muu ruoka, kuten paella, chorizo ja churrot! Viimeisenä iltana etsittiin paras churro-paikka jostain Barri Gòticin keskeltä, maailman pienimmältä kadulta. Oli niin nameja kun päästiin hotelliin niiden kanssa. Ne oli tosiaan mun elämäni ensimmäiset churroni, ja kun palaan Espanjaan, taatusti ostan lisää.
Palaan vielä Espanjaan tällä viikolla, nyt pitäisi vähän vielä tsempata kesäopintojen suhteen ennenkuin virallisesti koulu alkaa. Adios!
Palaan vielä Espanjaan tällä viikolla, nyt pitäisi vähän vielä tsempata kesäopintojen suhteen ennenkuin virallisesti koulu alkaa. Adios!
♥ Kaisa (tai Caixa)
perjantai 8. elokuuta 2014
bcn part 1
I'm back in business! Niinsanotusti.
Palauduin hyvin Barcelonasta, ja forgive me en ehtinyt ajastamaan postauksia ennen lähtöäni. Kuitenkin aattelin nyt pienet stoorit Barcasta tänne heittää. Oli oikein rentouttava matka, vaikka missasinkin juuri Porin +33 asteen helteen ... HUH.
Lähdettiin tosiaan tiistaina Tampereelta, Ryanairilla kohti Girona-Costa Bravaa. Ilma oli oikeen kiva, ja matka sujui mukavasti. Olimme perillä sitten myöhään yöllä Barcelonassa ja ryntäsimme hotelliin. Kaikki meni hyvin koska minä tietenkin espanjantaitoisena hoidin hommat buenosti. Haha. Nuori herra Adrián oli vastassa, kiva siinä ihan unisena yrittää selittää tai kuunnella sitä puhetta.
Hankittiin metrokortit viideksi päiväksi, ja kuljettiin joka päivä jonnekin suuntaan. Camp Nou, entinen härkätaisteluareena, Plaza d'Espanya, Museu d'Art de Catalunya olivat ensimmäisen päivän saldo plus tietenkin hotellin kattoterassi ja allas.
Toisena päivänä rytmi oli melko sama, aamupvllä ulos ja sitten iltapvästä takaisin, ja altaalle.
Port Vell ja Barri Gòtic olivat päivän sana. Hyvin sai aikaan kulumaan siellä Barri Gòticin minimaalisilla kaduilla kun ei tiennyt missä on.
Jottei tästä tulis ihan hirveen pitkä postaus, niin jatkan toisessa osassa noi loput kuvat. Mä suuntaan nyt hikilenkille :D Help me, jos jään matkan varrelle. Haha.
♥ Kaisa
Palauduin hyvin Barcelonasta, ja forgive me en ehtinyt ajastamaan postauksia ennen lähtöäni. Kuitenkin aattelin nyt pienet stoorit Barcasta tänne heittää. Oli oikein rentouttava matka, vaikka missasinkin juuri Porin +33 asteen helteen ... HUH.
Lähdettiin tosiaan tiistaina Tampereelta, Ryanairilla kohti Girona-Costa Bravaa. Ilma oli oikeen kiva, ja matka sujui mukavasti. Olimme perillä sitten myöhään yöllä Barcelonassa ja ryntäsimme hotelliin. Kaikki meni hyvin koska minä tietenkin espanjantaitoisena hoidin hommat buenosti. Haha. Nuori herra Adrián oli vastassa, kiva siinä ihan unisena yrittää selittää tai kuunnella sitä puhetta.
Hankittiin metrokortit viideksi päiväksi, ja kuljettiin joka päivä jonnekin suuntaan. Camp Nou, entinen härkätaisteluareena, Plaza d'Espanya, Museu d'Art de Catalunya olivat ensimmäisen päivän saldo plus tietenkin hotellin kattoterassi ja allas.
Toisena päivänä rytmi oli melko sama, aamupvllä ulos ja sitten iltapvästä takaisin, ja altaalle.
Port Vell ja Barri Gòtic olivat päivän sana. Hyvin sai aikaan kulumaan siellä Barri Gòticin minimaalisilla kaduilla kun ei tiennyt missä on.
Jottei tästä tulis ihan hirveen pitkä postaus, niin jatkan toisessa osassa noi loput kuvat. Mä suuntaan nyt hikilenkille :D Help me, jos jään matkan varrelle. Haha.
♥ Kaisa
sunnuntai 27. heinäkuuta 2014
past ten days
Aattelin, että olisi kiva kirjoitella taas vähään aikaan mun kuulumisista. Tossa viikko sitten vietin viikonlopun Porissa Jazzien kunniaksi. Itse en tällä kertaa osallistunut konsertteihin, mutta kävin kuitenkin katsomassa Rajatonta. Olivat kyllä ihan mahtavia, Keski-Porin isossa kirkossa. Oli myös mukavaa törmätä kolmeen lukio-opettajaan. Eikun katse maahan ja eteenpäin :D
Nämä kuvat tosiaan Jazz-kadulta. Tai siis ei itse kadulta mutta ihan vierestä. Taisi olla perjantai-ilta kun nämä nappasin. Ihanan värinen taivas hemmotteli Jazz-vieraita. Ja taisi hemmotella muutenkin, nimittäin ei ainakaan satanut kovin ja oli todella lämmin. Ah. Kesä!
Palasin Jazzien jälkeen kuitenkin palasin takasin Tampereelle, jossa sitten vietin aikaa ulkona biitsillä monta hetkeä. Tapasin kavereita jne. Ja nyt viikonloppuna olin serkkuni häissä, joista aattelin kirjoittaa ihan oman postauksen. Täytyy nuo 300 kuvaa jotenkin rajata :) :)
Ihanaa oli myös tänään palata asuntooni, jossa lämpötila oli (ja on edelleen) huipussaan. Että tervetuloa saunomaan! Mutta ............ mikä parasta, niin lähden Barcelonaan tossa tiistai-iltana. Ensi viikoksi siis aattelin ajastaa huomenna muutaman postauksen jos ehdin suinkin. Sieltä en aio postailla, mutta toki Instagramista voi seurailla mun menoa, sieltä nyt varmaan enemmän saa irti. Mä sanon nyt adios ja hasta luego!
♥ Kaisa
Nämä kuvat tosiaan Jazz-kadulta. Tai siis ei itse kadulta mutta ihan vierestä. Taisi olla perjantai-ilta kun nämä nappasin. Ihanan värinen taivas hemmotteli Jazz-vieraita. Ja taisi hemmotella muutenkin, nimittäin ei ainakaan satanut kovin ja oli todella lämmin. Ah. Kesä!
Palasin Jazzien jälkeen kuitenkin palasin takasin Tampereelle, jossa sitten vietin aikaa ulkona biitsillä monta hetkeä. Tapasin kavereita jne. Ja nyt viikonloppuna olin serkkuni häissä, joista aattelin kirjoittaa ihan oman postauksen. Täytyy nuo 300 kuvaa jotenkin rajata :) :)
Ihanaa oli myös tänään palata asuntooni, jossa lämpötila oli (ja on edelleen) huipussaan. Että tervetuloa saunomaan! Mutta ............ mikä parasta, niin lähden Barcelonaan tossa tiistai-iltana. Ensi viikoksi siis aattelin ajastaa huomenna muutaman postauksen jos ehdin suinkin. Sieltä en aio postailla, mutta toki Instagramista voi seurailla mun menoa, sieltä nyt varmaan enemmän saa irti. Mä sanon nyt adios ja hasta luego!
♥ Kaisa
keskiviikko 16. heinäkuuta 2014
not the quantity but the quality
Taas jäänyt tää, forgive me.
Ihana viikonloppu takana! Ja tavallaan ihan kiva, että päättyi. Mun viikonloppu siis tosiaan päättyi maanantai-iltana haha. Olin juhlissa lauantaina ja jotenkin se päätyi siihen, että siitä lähdettiin jatkoille Kangasalalle........ ÖÖ. Erittäin random. Mutta hauskaa pidettiin kyllä oikeen olan takaa.
Asiaan kuitenkin. Aattelin että voisin vähän kirjotella mun aupparivuodesta näin melkein vuosi sitten poislähteneenä. Olisi todella kiva vähän muistella menneitä, ehkä ei teidän puolesta mutta mulle se on yhä edelleen yks tärkeimmistä tapahtumista mun elämässä. Tein kuvakollaaseja eri asioista tänne, toivottavasti ne ei oo kauheen puuduttavia. Tästä tulee kyllä pitkä .....
COLORADO 2012-2013
Syyskuu oli aika mielenkiintonen kun saavuin. Saavuin siis Denveriin ja koska mun perhe oli matkalla vielä sillon, niin mua ei ollut kukaan odottamassa kentällä vaan mä otin bussin mun LCCn (eli paikallisen kontaktihenkilön) luo, ja siellä asuin kolme päivää kunnes mun host isä saapui mua hakemaan. Muistan olleeni todella hermostunut ja jännittynyt ennenkun tapasin kaikki. Ja tietenkin koko kuukausi meni siinä tutustuessa perheeseen kunnolla ja siihen aikatauluun.
Siinä tutustuessa uusiin ihmisiin (sekä perheeseen että muihin auppareihin, tutustuin myös ympäristöön. Kotikyläni nimi oli Edwards. Pieni kylä, niinkuin jokainen niistä oli siellä. Lähimpänä laskettelukeskuksena oli Beaver Creek n. 15min ajomatkan päässä. Olin todella onnekas saadessani asua tällasissa maisemissa. Ja myös siinä olin onnekas, että lapset neuvoivat mua todella paljon alussa, kun en osannut paikkoja vielä.
Vail oli meidän kylien ns. keskus. Siellä tapahtui kaikkea, laskettelun, konserttien, farmers marketien yms. lisäksi. Oli baareja, ravintoloita ja ennen kaikkea rentoja ihmisiä. En voi muuta kuin sanoa, että haluan kovasti takasin siihen tunnelmaan siellä. Ja niiden ihmisten kanssa. Vaikka ei mulla aina helppoa ollut, en voi muutakun muistella kaikkea hymy huulilla koska olihan se nyt ihan parasta. Mulla sattui hyvä tuuri, että pystyin vielä kesälläkin lomailemaan kuukauden, samoin kun kunnon kahden viikon loman jouluna, viikko lomaa toukokuussa ja kevennettyjä työpäiviä kun mun host isä oli kesällä todella monta viikkoa lomalla.
Talvella, joulua ennen mun perhe lähti Calgaryn lähelle laskettelemaan ja mä sain vapaudet lähteä katsomaan mun omaa Suomen perhettä ja toista Amerikan perhettä Los Angelesiin ja Dallasiin. Oli kiva yllätys, kun äiti, isä ja veli hakivat mut kentältä ja suunnattiin sitten tekemään kaikkea mukavaa yhdessä pitkästä aikaa. Joulu ei yhtään tuntunut joululta altaalla ja muutenkin vähän lämpimämmässä ilmastossa, vaikka ei siellä nyt helle ollut. Olen silti kiitollinen, että äiti ja isä lensivät katsomaan mua ja veljeäni suureen maailmaan.
Keväällä (tai kevättalvella) kävin koulussa suorittamassa yhden kurssin englantia, ja sitten myöhemmin toukokuun lopussa pääsin viikonloppukurssille Baltimoreen, jonne pääsin jo lähtemään muutamaa päivää aikasemmin tsekkaamaan Washingtonin. Kevättalvi oli kyllä haikeaa aikaa koska kylän hiljeneminen oli tiedossa huhtikuun puolella kun rinteet suljettiin. Sillon koko kylä oli aivan tyhjä, ja tuntui, ettei ehkä jaksa olla täällä enää. Silti, onneksi oli parhaat kaverit, joiden kanssa keksittiin kaikkea kivaa hiljaisuudesta huolimatta.
Yhtenä hetkenä oli +20 astetta, ja seuraavana hetkenä sataa lunta n. 80cm?? Yes, that's Colorado. And she's drunk. Haha.
Kesällä oli kyllä parasta aikaa ehkä koko aikana. Ehkä se vaikutti, että oli mun viimiset hetket perheen kanssa, oli hyvät ilmat tehdä ulkona kaikkea kivaa, ja se, että mulla oli tosiaan se kuukausi lomaa, ihan vaan itsekseni. Leikittiin paljon lasten kanssa pihassa, trampoliinilla (yrittivät opettaa mulle temppuja), vesisotaa (ehkä kivointa ikinä) ja piirreltiin liiduilla sekä pyöräiltiin ja käytiin altaalla. Itsekseni kun olin, sain paljon vapauksia tehdä mitä halusin, toki piti pitää huolta perheen koirasta ja kissasta ja talosta tietenkin.
Kavereiden kanssa yleensä töiden jälkeen mentiin ulos, mutta myös parilla muulla oli muutamana päivänä vapaata niin, että pystyttiin jo aiemmin päivällä menemään vaeltamaan, leffaan, syömään, hengailemaan altaalle tai jotain muuta vastaavaa. Ainoa miinus mun kesässä oli mun leikkaus, joka kivasti juuri heinäkuun alkuun osui, enkä pystynyt uimaan tai kunnolla kävelemään sen jälkeen. Joten meikäläisellä jäi kaikki vaellus, juoksu, sali ja uiminen ihan totaalisesti. Sääli, mutta halusin parannella itteni kunnolla ennen matkustuskuukautta.
Kesä oli ja meni äkkiä, sen jälkeen kun mun hostit tuli kotiin heinäkuun puolella, niin mulla oli about kuukausi enää jäljellä aikaa siellä, ennen matkustuskuukautta. Ja se aika meni liian nopeasti, yhtäkkiä mun piti ajatella pakkaamista, tavaroiden lähettämistä kotiin, pankkiasioiden hoitamista yms. ajankohtaista. Samoin piti hyvästellä kaverit ja toivottaa tervetulleeksi uusi au pair. Hostit vielä kysyivät voinko näyttää sille paikkoja ja miten toimitaan. No prob. Pääsin siitä hyvästä pariksi päiväksi Denveriin ennen lähtöä. Ja sitten tuli maanantai-ilta, jollon oli aika sanoa hyvästit lapsille, elleivät halunneet nousta ti aamuna aiemmin. Itkin ruokapöydässä, yhteisen viimeisen illallisen päätteeksi. Kauniita sanoja, kauniita ihmisiä ja ihana päätös mahtavimmalle vuodelle ikinä.
En voi ees kuvailla sitä tunnetta ti aamuna kun oikeasti piti lähteä pois pysyvästi. Haikea, onnellinen ja mitä kaikkea muuta, sitä ei vaan pysty kuvaamaan. Onnellinen, että selvisi. Haikea koska perheestä tuli mulle erittäin tärkeä. Haikea x 2 koska rakastuin siihen paikkaan. Ahdisti bussissa istuessa. Ahdisti kentällä ja ahdisti koneessa, mutta tiesin, että mahtavin reissu olisi edessä, ja kun näin kaverini Henriikan taas piiiiitkästä aikaa, niin hymyynhän se kaikki vaihtui!
Haluaisin kovasti kokea sen tunteen vielä uudelleen kun on onnellinen, ja harkitsen nyt tässä vaihtoehtojani. Meanwhile, kouluhommat kutsuu ja kesälomanvietto jatkuu. Jos nyt joka päivä ei sada, niin saatte kuvia Porista. Jazzit ovat vihdoin täällä ja meikäläinenkin lähtee tsekkaamaan perinteisesti Jazzit huomenissa. Kuullaan palaillaan!
AINIIN, toiveita saa esittää postausten aiheille. Paljon ei ideoita tällä hetkellä päässä liiku mutta yritetään.
♥ Kaisa
Ihana viikonloppu takana! Ja tavallaan ihan kiva, että päättyi. Mun viikonloppu siis tosiaan päättyi maanantai-iltana haha. Olin juhlissa lauantaina ja jotenkin se päätyi siihen, että siitä lähdettiin jatkoille Kangasalalle........ ÖÖ. Erittäin random. Mutta hauskaa pidettiin kyllä oikeen olan takaa.
Asiaan kuitenkin. Aattelin että voisin vähän kirjotella mun aupparivuodesta näin melkein vuosi sitten poislähteneenä. Olisi todella kiva vähän muistella menneitä, ehkä ei teidän puolesta mutta mulle se on yhä edelleen yks tärkeimmistä tapahtumista mun elämässä. Tein kuvakollaaseja eri asioista tänne, toivottavasti ne ei oo kauheen puuduttavia. Tästä tulee kyllä pitkä .....
COLORADO 2012-2013
Syyskuu oli aika mielenkiintonen kun saavuin. Saavuin siis Denveriin ja koska mun perhe oli matkalla vielä sillon, niin mua ei ollut kukaan odottamassa kentällä vaan mä otin bussin mun LCCn (eli paikallisen kontaktihenkilön) luo, ja siellä asuin kolme päivää kunnes mun host isä saapui mua hakemaan. Muistan olleeni todella hermostunut ja jännittynyt ennenkun tapasin kaikki. Ja tietenkin koko kuukausi meni siinä tutustuessa perheeseen kunnolla ja siihen aikatauluun.
Siinä tutustuessa uusiin ihmisiin (sekä perheeseen että muihin auppareihin, tutustuin myös ympäristöön. Kotikyläni nimi oli Edwards. Pieni kylä, niinkuin jokainen niistä oli siellä. Lähimpänä laskettelukeskuksena oli Beaver Creek n. 15min ajomatkan päässä. Olin todella onnekas saadessani asua tällasissa maisemissa. Ja myös siinä olin onnekas, että lapset neuvoivat mua todella paljon alussa, kun en osannut paikkoja vielä.
Vail oli meidän kylien ns. keskus. Siellä tapahtui kaikkea, laskettelun, konserttien, farmers marketien yms. lisäksi. Oli baareja, ravintoloita ja ennen kaikkea rentoja ihmisiä. En voi muuta kuin sanoa, että haluan kovasti takasin siihen tunnelmaan siellä. Ja niiden ihmisten kanssa. Vaikka ei mulla aina helppoa ollut, en voi muutakun muistella kaikkea hymy huulilla koska olihan se nyt ihan parasta. Mulla sattui hyvä tuuri, että pystyin vielä kesälläkin lomailemaan kuukauden, samoin kun kunnon kahden viikon loman jouluna, viikko lomaa toukokuussa ja kevennettyjä työpäiviä kun mun host isä oli kesällä todella monta viikkoa lomalla.
Talvella, joulua ennen mun perhe lähti Calgaryn lähelle laskettelemaan ja mä sain vapaudet lähteä katsomaan mun omaa Suomen perhettä ja toista Amerikan perhettä Los Angelesiin ja Dallasiin. Oli kiva yllätys, kun äiti, isä ja veli hakivat mut kentältä ja suunnattiin sitten tekemään kaikkea mukavaa yhdessä pitkästä aikaa. Joulu ei yhtään tuntunut joululta altaalla ja muutenkin vähän lämpimämmässä ilmastossa, vaikka ei siellä nyt helle ollut. Olen silti kiitollinen, että äiti ja isä lensivät katsomaan mua ja veljeäni suureen maailmaan.
Keväällä (tai kevättalvella) kävin koulussa suorittamassa yhden kurssin englantia, ja sitten myöhemmin toukokuun lopussa pääsin viikonloppukurssille Baltimoreen, jonne pääsin jo lähtemään muutamaa päivää aikasemmin tsekkaamaan Washingtonin. Kevättalvi oli kyllä haikeaa aikaa koska kylän hiljeneminen oli tiedossa huhtikuun puolella kun rinteet suljettiin. Sillon koko kylä oli aivan tyhjä, ja tuntui, ettei ehkä jaksa olla täällä enää. Silti, onneksi oli parhaat kaverit, joiden kanssa keksittiin kaikkea kivaa hiljaisuudesta huolimatta.
Yhtenä hetkenä oli +20 astetta, ja seuraavana hetkenä sataa lunta n. 80cm?? Yes, that's Colorado. And she's drunk. Haha.
Kesällä oli kyllä parasta aikaa ehkä koko aikana. Ehkä se vaikutti, että oli mun viimiset hetket perheen kanssa, oli hyvät ilmat tehdä ulkona kaikkea kivaa, ja se, että mulla oli tosiaan se kuukausi lomaa, ihan vaan itsekseni. Leikittiin paljon lasten kanssa pihassa, trampoliinilla (yrittivät opettaa mulle temppuja), vesisotaa (ehkä kivointa ikinä) ja piirreltiin liiduilla sekä pyöräiltiin ja käytiin altaalla. Itsekseni kun olin, sain paljon vapauksia tehdä mitä halusin, toki piti pitää huolta perheen koirasta ja kissasta ja talosta tietenkin.
Kavereiden kanssa yleensä töiden jälkeen mentiin ulos, mutta myös parilla muulla oli muutamana päivänä vapaata niin, että pystyttiin jo aiemmin päivällä menemään vaeltamaan, leffaan, syömään, hengailemaan altaalle tai jotain muuta vastaavaa. Ainoa miinus mun kesässä oli mun leikkaus, joka kivasti juuri heinäkuun alkuun osui, enkä pystynyt uimaan tai kunnolla kävelemään sen jälkeen. Joten meikäläisellä jäi kaikki vaellus, juoksu, sali ja uiminen ihan totaalisesti. Sääli, mutta halusin parannella itteni kunnolla ennen matkustuskuukautta.
Kesä oli ja meni äkkiä, sen jälkeen kun mun hostit tuli kotiin heinäkuun puolella, niin mulla oli about kuukausi enää jäljellä aikaa siellä, ennen matkustuskuukautta. Ja se aika meni liian nopeasti, yhtäkkiä mun piti ajatella pakkaamista, tavaroiden lähettämistä kotiin, pankkiasioiden hoitamista yms. ajankohtaista. Samoin piti hyvästellä kaverit ja toivottaa tervetulleeksi uusi au pair. Hostit vielä kysyivät voinko näyttää sille paikkoja ja miten toimitaan. No prob. Pääsin siitä hyvästä pariksi päiväksi Denveriin ennen lähtöä. Ja sitten tuli maanantai-ilta, jollon oli aika sanoa hyvästit lapsille, elleivät halunneet nousta ti aamuna aiemmin. Itkin ruokapöydässä, yhteisen viimeisen illallisen päätteeksi. Kauniita sanoja, kauniita ihmisiä ja ihana päätös mahtavimmalle vuodelle ikinä.
En voi ees kuvailla sitä tunnetta ti aamuna kun oikeasti piti lähteä pois pysyvästi. Haikea, onnellinen ja mitä kaikkea muuta, sitä ei vaan pysty kuvaamaan. Onnellinen, että selvisi. Haikea koska perheestä tuli mulle erittäin tärkeä. Haikea x 2 koska rakastuin siihen paikkaan. Ahdisti bussissa istuessa. Ahdisti kentällä ja ahdisti koneessa, mutta tiesin, että mahtavin reissu olisi edessä, ja kun näin kaverini Henriikan taas piiiiitkästä aikaa, niin hymyynhän se kaikki vaihtui!
Haluaisin kovasti kokea sen tunteen vielä uudelleen kun on onnellinen, ja harkitsen nyt tässä vaihtoehtojani. Meanwhile, kouluhommat kutsuu ja kesälomanvietto jatkuu. Jos nyt joka päivä ei sada, niin saatte kuvia Porista. Jazzit ovat vihdoin täällä ja meikäläinenkin lähtee tsekkaamaan perinteisesti Jazzit huomenissa. Kuullaan palaillaan!
AINIIN, toiveita saa esittää postausten aiheille. Paljon ei ideoita tällä hetkellä päässä liiku mutta yritetään.
♥ Kaisa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)