huhhuh

Nyt on tullut sitten vietettyä oikeen viikko pois täältä blogimaailmasta, oon ollu vaan laiska ja saamaton, pyydän anteeks ja yritän parantaa tapani taas!

Päivittelen nyt ihan tän viikon tapahtumat. Lauantai-iltana minä ja Elisabeth jotenkin taas eksyttiin kotibileisiin samojen ihmisten kanssa kun viimeksikin, ja hauskaa oli taas. Ainakin sen voin kertoa, että kärsin koko sunnuntain sekä pää- että vatsakivuista. Onneks sitä ei tuu harrastettua kovin usein, menis elämä ehkä vähän turhan rankaksi! Tulinha mä kotiin sunnuntaina kello kymmeneltä aamulla enkä ikinä ehtinyt mun kaverin luokse (jonka luona mun piti olla yötä) yöksi. Ja no alkuviikosta oli sitten taas aika palata normaaliin arkirutiiniin, paitsi että H tuli kipeeksi sitten päivän aikana ja jouduin hakemaan sen ajoissa koulusta! Se oli sitten kotona sekä tiistain että keskiviikon. Eipä siinä mitään sen kummallisempaa, oli mulla ainakin vähän helpommat päivät kun se ei mennyt edes harkkoihin : )

Mun pitäis käydä ilmottautumassa paikalliseen collegeen, mutta taidan tehdä sen ens maanantaina, tai jos oon oikeen ahkera niin meen tänään kun oon vapaalla. Mun host äiti lähti eilen San Diegoon joten mun täytyy olla töissä sekä huomenna että sunnuntaina koska myös isä on töissä Beaver Creekissä tänä viikonloppuna maailmancupin takia! Tosiaan täällä on nyt sekä miesten että naisten alppihiihdon maailmancup. Mä olisin halunnu mennä kattomaan miesten Birds of Preyn pujottelua .... Ahh se olis ollu täydellisyyttä!

Mari tossa Cultural Caren toimistolta kyseli multa, jos haluisin kirjottaa juttua heidän nettisivuilleen ja mä sitten tossa noin viikko sitten kirjottelin Marille vastauksen. Seuraavaksi sainkin sähköpostin, jossa oli linkki mun juttuun ja jos te haluutte sen lukea niin klikkaamalla tätä

pääsette lukemaan mun fiiliksiä! : D Kuulin myös, että se on linkkinä CC:n Facebook-sivuilla.

Ens viikolla olis tarkotus alottaa laskettelukausi mun osalta, ootan sitä niin innolla! Meen varmaan ekaksi pariksi kertaa Beaver Creekiin harjottelemaan ja sitte ku se alkaa sujuu taas niin siirryn Vailiin. Tai oikeestaan ihan sama! Mutta kuvia ja lisää tunnelmia myöhemmin, varmaan tosiaan ens viikon puolella seuraavan kerran, jos ette kuule musta ennen sitä niin hyvää viikonloppua kaikille! : )

P.S. Tää oli mun 13. työviikko ....... What?!?!

my first thanksgiving ....

 ..... in pictures. 

























Vietettiin kiitospäivää tollasessa hyvin vaatimattoman näkösessä talossa ja voin sitten kertoa, että todellisuudessa tosta talosta näkyy tässä kuvassa vaan puolet. Se nimittäin jatkui vielä pitkälle tonne metsään. Huhhuh. Ja kun astuin sisälle niin vaatimattomuus senkun vaan jatkui ....

Jos ette vielä tajunnut ni ehkä rakastin tota takkaa! Ahh miten kiva tollanen olis. Niin siitä vaatimattomuudesta jos puhutaan niin tosiaan tossa on siis kuvassa mikälie oleskeluhuone. Samassa kerroksessa oli myös keittiö ja ruokailuhuone ja ties mitä muuta, en kehdannut lähteä tutkimaan : D Ja sitten oli vielä ylä- ja alakerta! Että sellanen.

Sitten oli aikuisten ruokapöytä. Lapset (ja teinit) söi keittiön pöydässä ja ihan pienimmät neljä lasta tossa takan edessä, mä sain siis kunnian istua aikuisten pöydässä JEE. Ja mulle oli laitettu oikeen nimilappu!!!! Ihanaa. Voin kertoa, että oli sen verran muodollista, että meillä oli kolme lautasta sekä kahdet haarukat, veitsi ja lusikat :D Huvittavaa oli, että kun alotettiin ni mä vaan katoin eteeni ku tyhmä ja mietin, että mitä mä näillä kaikilla teen. Selvisin kuitenkin.

Tradition mukaan, isäntä käsitteli kalkkunan, joka tällä kertaa ei ollut täytetty koska jokanen toi oman perheen perinteisen täytteen (stuffing). Myös mun mama teki eilen ihan hulluna ruokaa tota varten -- jokasen siis piti osallistua, mä osallistuin niin, että kävin kaupassa hakemassa tarvittavat ainekset.

Tää on siis se meidän stuffing. Mä en ees tiiä mitä kaikkea siinä on .... mutta hyvää se oli! Parasta niistä kolmesta, joita meillä oli tarjolla. Selleriä, sipulia ja kuivattuja puolukoita ainakin, muusta en tiiä! :)

Kalkkunan kanssa meillä oli siis kaikenlaista, tässä yksi lajike. Brysselinkaalia, pekonia, shalottisipulia. Sekin oli tosi hyvää vaikka toi yhdistelmä kuulostaa aika kummalliselta. Namnam.

Ihan aluksi, ennen kun alotettiin syöminen, meillä oli myös tarjolla tällasta herkkua. En kylläkään maistanut yhtään, oon kyllä ennenkin niitä syönyt mutta aattelin, että syön kuitenkin niin paljon muuta etten täytä vatsaani noilla. Ja olin ihan oikeessa. Jos puhuttais vaikka siitä, että mun host äiti kertoi, että kiitospäivässä on lähinnä kyse ruoasta (okei, pitäis olla kiitollinen jostain). Ja sitten ku otetaan huomioon meidän menu, joka oli seuraavanlainen niin en yhtään ihmettele:

- Alkuruoaksi oli salaattia pekonilla, puolukoilla ja sinihomejuustolla (yök! sitä en oo vielä oppinu syömään.....)
- Seuraavaks oli vuorossa mun host äidin tekemä butter nut squash - keitto (mä en tiiä mitä se on suomeksi!) mutta se nyt periaatteessa oli niinkun kurpitsa keittoa, ja hyväää!!! Söisin sitä millon vaan mutta kyllä siihen kurpitsaan ennen pitkää kyllästyy joten ihan hyvä, että vähän rajottaa.
- Sitten main dish eli kalkkuna ja kaikki täytteet + muut lisukkeet (sweet potatoes, parsa, kastike, leivät.....)
- Jälkiruoka aka kolmea laatua jonkinlaisia piirakoita, jäätelöä, kurpitsaherkkuja, kermavaahtoa ja mitä vielä en edes muista. HUH.

Eli neljän ruokalajin illallinen............... En oo ikinä syöny niin paljon/niin montaa ruokalajia. NEVER. Se oli aikamoinen suoritus jopa multa. Ja voin kertoo, siitä tuli ihan mieleen joulu koska sillon yleensä mä syön itteni ihan palloksi. Onneks tää on vaan kerran vuodessa! On vähän rankkaa tiettekö. Niin ja jos puhutaan kuinka kauan me oikeesti syötiin .... neljä tuntia yhteensä. Are you kidding me? En oo ikinä viettäny yhdellä kertaa niin kauaa ruokapöydässä : D Mutta hauskaa oli ja söinpä sitten taas kahden päivän ruoat. Eipä tarvii tänään syödä mitään.

Me and my really stupid face on Thanksgiving.

P.S. Sain taas kehuja mun englannista. Pitääköhän mun nyt jo vähitellen alkaa uskomaan itteeni koska muutkin tekee niin? 

thanksgiving

♥ I'm thankful for all my perfect friends, my lovely little brother and the most awesome parents ever, they are the best thing ever happened to me! I don't know what would've I done without them. I don't even remember how many times I've already written about my friends and family but I don't really care. They are very important to me and being here has made me realize how much they really mean to me. It's a bit sad that one has to go away on the other side of the world to see these things. But better now than never, right? 

♥ I'm thankful for a great and (quite) healthy life that I've had so far. Hope it stays like that in the future as well ....

♥ I'm thankful for my host family here in the USA and hope that our journey together goes on as smoothly (and not this quickly, please) as it has gone.

♥ I'm thankful for being a Finn, you see, being away this long and far away makes you realize all the faults in the place you live and makes you realize how good a place you really are from. There are so many faults in this country that I don't even want to begin to discuss it ...

Happy Thanksgiving to everyone!! Remember to be thankful for all the great things in your life and don't take it for granted, you never know what might happen.

Some real photos of our Thanksgiving later this week. We are going to spend it at a friends house full of kids and parents + me!! My host mom warned me that I'll get bored eventually, so I might be driving there myself and leave at some point when I've had enough turkey :D Yes, we have turkey filled with stuffing. I'll try to get some photos of our dinner before it's all gone.

my job

Sannan ehdotuksesta kerron nyt teille hiukan mun elämästä täällä, lähinnä miten mulla sujuu lasten kanssa jne. Ja tästä tulee pitkä selitys, joten ne jotka ei jaksa lukea niin voi suosiolla sitten skipata koko tekstin : D

Fiilikset?
Ekana viikkona olin tosi hermona, koska en oikeen tiennyt miten päin olisin lasten kanssa ja ne vaikutti kovin hiljaisilta ja ujoilta. Pikkuhiljaa päivä päivältä ne tuntu avautuvan enemmän ja niihin oli helpompi saada kontaktia ja saada ne ensinnäkin tottelemaan. Mun nuorin poika I on se ainut, jonka kanssa mulla on ollut ongelmia tän vähän reilun kahden kuukauden aikana. Sen on välillä tosi vaikeeta ymmärtää, että jos mä sanon ei, niin se on sillon ei. Se pelleilee autossa, mikä häiritsee mua, kiusaa nuorempaa siskoaan jatkuvasti jne. Välillä mulla menee hermot sen pelleilyyn ja muutaman kerran oon joutunut sen lähettää huoneeseensa rauhottumaan! Viimeisin temppu oli kun se oli virittänyt muutamat langat noihin mun rappusiin niin, että meinasin kompastua kun tulin ylhäältä alas. Siinä olis voinu käydä toosi huonosti, ja eilen toi äiti sitten piti vähän isomman puhuttelun sille, koska se ei ihan ymmärtänyt, että oikeesti olis voinu käydä tosi huonosti jos joku olis kaatunu rappusissa.
Nyt viime aikoina on tuntunut enemmän siltä, että tää on mun koti ja lapsetkin on ollut tosi nätisti suurimman osan ajasta. Vaikka kaikilla on niitä huonoja päiviä, niin tää on silti hyvin suureks osaks ollut iloa. Ihan muutamina päivinä on tuntunut siltä, että ei tästä mitään tuu ja että en tiiä viihdynkö sittenkään täällä. Mutta ne on aika ohimeneviä fiilareita onneks.
Mun on aina ollut jotenkin vähän vaivautunutta olla lasten kanssa, en tiiä miksi. Mutta täällä ei oo ollut sellasta tunnetta, ei ainakaan vielä. Toivottavasti ei tulekaan! Ennen kun päätin tulevani Coloradoon, kerroin vanhemmilleni millainen perhe mua olis oottamassa Coloradossa ja iskäkin kysy, että ootko nyt ihan varma, että neljä lasta ei oo liikaa. Se kehotti mua ajatteleen hyvin tarkkaan mitä päätän. Mulla ei mennyt kauaakaan kun päätin. Tää tuntu jotenkin vaan hyvältä verrattuna edellisiin perheisiin, joiden kanssa olin puhunut aiemmin. Eräs perhe Atlantassa esim. vaikutti näihin nähden tosi tiukoilta, siis esimerkiks että mulla olis ollu kotiintuloajat (viimeistään kello 11) -- oon niin onnellinen, että mun perhe antaa mun mennä illalla, eikä pakota mua tulemaan tiettyyn kellonaikaan kotiin. Toki ymmärrän, että jos meen viikolla ulos, että mun pitää herätä 6.45am että sitä tahtia pitää mennä kotiin! :) Kröhöömm mites sitten allekirjoittanut teki viime keskiviikko iltana, hän tuli kotiin kello 1.15 aamuyöstä ja tosiaan herätys sillon ennen seiskaa, voin kertoa, että oli vähän rankkaa. Niin rankkaa, että kun tulin kotiin niin en jaksanut ees avata tietokonetta vaan painuin suoraan unille, ja nukuinkin sitten johonkin 12 asti.
Oon myös tajunnut täällä ollessani, etten ikinä halua neljää lasta. Ihan liikaa hommaa joka elämänvaiheessa. No thank you! Propsit kyllä niille, jotka sen on selvittänyt, ja nää kuitenkin käy töissäkin ja kaikkea. Huhhuh.

Mitä mä teen?
Mun työ täällä on lähinnä ajamista, koska näillä on jo niin paljon harrastuksia. Normaalisti mennään harkkoihin suoraan koulusta ja mä ehdin mennä kotiin ennen kun haen lapset pois. Sitten kello onkin jotain about 6pm ja äiti ja isä on yleensä kotona jo siihen aikaan -- ja mä oon off. Eli siis mä ajan, ajan ja vielä kerran ajan. Yhtenä päivänä viime viikolla mulla oli tosi rankka päivä koska ajoin 4h putkeen, ilman mitään väliä. D meni Copper Mountainille kavereidensa kanssa ja sinne on matkaa meiltä jotain 45min. Sitten oli I:n parturi ja harkat ja D piti hakea pois. Olin aivan poikki kun pääsin kotiin ja nukahdin joskus kymmenen aikaan. Välillä tulee tollasia, jollon kaikki pitää hoitaa samaan aikaan. Sitten joskus ajamisen ohella katson lasten perään ehkä max. pari tuntia ennen ku oon off. Yleensä tehdään läksyt ja sitten luetaan/leikitään. Eniten vietän aikaa harkkojen jälkeen KJn kanssa. D ja H on yleensä omissa oloissaan. Nyt kun on talvi niin luulen kyllä, että tulee paljon enemmän tehtyä ulkona asioita lasten kanssa. Kerran pelattiin jo lumisotaa. Näillä on myös snowmobile, jota noi pojat ajaa ja luulen, että mä pääsen kyytiin sitte kun vaan haluan. Toisaalta myös lapset laskittelee aika paljon talvella ja mun host vanhemmat onneks sano, ettei mun tarvii mennä niiden kanssa mikä on suuri helpotus mulle! Toisaalta talvella myös tulee sisällä tehtyä asioita, varsinkin jos ei oo hyvä sää (lue: jos on lumimyrsky). Oon tässä just yrittänyt kehitellä kaikkea sellasta mitä voidaan tehdä sisällä kun ulos ei pääse koska en jaksa aina leikkiä hide n seekiä eli piiloa. Vähän on vielä hakusessa mut kyllä se tästä!
Kaiken tän ohella, noin kerran viikossa pesen lasten pyykkejä. Ei mikään kummallinen homma, se kerran viikossa riittää ihan hyvin toistaiseksi. Paitsi että oon kyllä huomannut, että nää käyttää joitain vaatteita kerran ja heittää likapyykkiin heti sen yhden kerran jälkeen, eikä ne edes oo likasia. Joskus äiti pyytää mua käymään myös kaupassa hakemassa hedelmiä / maitoa - ne on ne yleisimmät mitkä loppuu. Muuten mun ei tarvi hoitaa kaupassa käyntiä.
Sitten välillä mun täytyy hoitaa jotain omia pankki-/postiasioitani tai käydä autopesussa tms.
Että ei se hirveesti oo mitä mulla täällä on töitä, max. mitä saan tehdä töitä viisumin mukaan on 45h/vko mutta mä en oo ees laskenu omiani, koska ei niistä tuu varmaan yhteensä kun 25-30h riippuen vähän viikosta.
Teen kyllä joskus viikonloppuisin töitä, lähinnä siis lauantaina ja sitten sunnuntaina on vapaa mutta kun lapset ei oo koulussa niin sillon tehdään sitten jotain mukavaa kotona. Lähinnä se leikkiminen on KJn ja In kanssa. Viimeks kun olin töissä viikonloppuna pari viikkoa sitten niin me leikittiin piiloa meidän talon alakerrassa ja potkittiin I:n kanssa palloa (se voitti mut TAAS). Sen lisäks ollaan katottu elokuvia, tehty palapelejä, pidetty fashion show, leivottu ja oltu ulkona. Aika perus juttuja mutta haluun kyllä tehdä kaikkea kivaa viikonloppuisin, varsinkin kesällä!! Mennä ulos uima-altaalle, vaeltamaan vuorille, Denveriin eläintarhaan/akvaarioon tai kattomaan amerikkalaista jne. 
Mulla on suhteellisen vähän työtä mitä on kuunnellut näitä muita täällä mutta silti kyllä tää välillä iskee aika pahasti väsymyksen muodossa, en ymmärrä miksi. Toki autossa istuminen on jotenkin uuvuttavaa välillä mutta en kuvitellut, että olisin oikeesti ihan kuitti joinakin päivinä.
Ainiin ja mä en tiiä mitä kesästä tulee (vaikka sitä on nyt vähän turha pohtia vielä , sinne on aika paljon aikaa) koska lapset on kaikki kotona tietenki ja mun pitäis kestää niitä kolme kuukautta 24/7. Huhhhuh. Voin kertoo, että sitten oon kyllä lomani ansainnut! Musta on vaan ihan kummallista ajatella, että kaikki on täällä koko päivän koska mä en oo tottunut sellaseen yhtään. En tiiä mitä ensinnäkin tulee tänään alkavasta kiitospäivä breikistä (ke-su). Torstaina on Thanksgiving juhlat, joten sillon on äiti ainakin vapaalla joten sillon tuskin mitään hirveen kummallista tehdään! Ja no perjantaina noilla on onneksi ihan normaalisti harkat, joten ees pieni breikki kolmesta eteenpäin : )

And the best part ......
Vapaa-aika:
Oon yleensä vapaa omiin menoihini joskus 6-7pm aikoihin. Joinakin päivinä ei vaan jaksa lähteä minnekään mutta yritetään kavereiden kanssa nähdä ainakin pari kertaa viikossa. Yleensä mennään syömään illallista tai jonkun luo tai elokuviin tai jotain muuta mukavaa. Ja koska Pamin luona on hot tub, niin se on aika yleistä, että me siellä ollaan keskiviikkoiltaisin. Ja niin myös viime keskiviikkona, JEE!! On harmi, että Pam lähtee pois joulukuussa (heti mun synttäreiden jälkeen) ni sitten sen jälkeen täytyy alkaa hengailla jossain muualla. Mutta meillä oli taas ihan tosi kiva ilta, paitsi että jos pian oon kipee niin se johtuu siitä että ..... me hypättiin lumihankeen kaks kertaa sieltä hot tubista. OHHH voin kertoa, että oli ihan pikkasen kylmää se lumi :DD Nyt on myös rinteet virallisesti avattu (tai ne missä on tarpeeksi lunta) joten varmaan siellä kuluuu aika paljon mun vapaa-ajasta marraskuusta huhtikuuhun kun kausi virallisesti päättyy. 

Huhhuh, kylläpäs tuli pitkä selvitys siitä mitä mä teen täällä, ja ihan yleistä turhaa lätinääkin. Jos joku saa tästä selkoa, niin onnea! Ja jos ette, se on ihan normaalia, kysymyksiä saa jättää kommentteihin. En tiiä miten oon jaksanu jauhaa näin kauan -- joten ehkä lopetan!

first real american house party

Huhhhuh. Miten voi olla ihminen väsynyt nukuttuaan hyvät 10h yöunet? En ymmärrä. Mutta se varmaan johtuu eilisestä koska tidididiidiiiiiiiii me oltiin Elisabethin, Linen ja Stephanien kanssa kotibileissä. Ja tosiaan, se pointti oli että kukaan meistä ei tiennyt ketään siellä : D
Että aika random. Ne oli jonkun synttäribileet ja meno oli sen mukanen.

Se oli kaikkea mitä voitte vaan kuvitella, melko samanlaista kun leffoissa. Toki tuolla ei ollut ihan yhtä raju meno sentään. Tai en tiiä, lähdin yhden aikaan kotiin koska olin autolla enkä vaan jaksanut enää niitä kaikkia ihmisiä :) Oli kyllä hauskaa ei siinä, mutta ne tyypit oli maailman oudoimpia. Pääasiassa paikalla oli mieshenkistä väkeä mutta kyllä siellä muutama tyttö meidän lisäksi oli. Juteltiin, tanssittiin, juotiin (paitsi minä) ja vaan hengailtiin mikä oli tosi mukavaa. A illan isäntä oli mun yks lemppari, omg siltä lähti kyllä sellasta juttua että......
Vieläkään en tiiä kun kutsussa luki, että tuokaa banaaneja (ja me vietiin sitten), että mitä varten ne oli. Yritin kysyä A:lta monta kertaa mutta aina se vaan sano, että se on for a secret game. Pyysin kertoo miten sitä pelataan muttei se suostunut kertomaan, se halus kyllä näyttää :DD Mutta herra oli sen verran poissa tästä maailmasta, että ei varmaan ees muista mitään tänään. Ja pukukoodina olis pitänyt pukeutua erivärisiin vaatteisiin ja sitten piti koko illan aikana vaihdella niitä muiden kanssa niin, että sai koko asun samanväriseksi. Ei osallistuttu kumma juttu -- ja kiitän luojaani että en pukenut mun vihreitä housuja, koska A oli tosiaan keräämässä vihreetä, se olis varmaan halunnu ne.

D oli myös tosi mukava, sen kanssa juttelin aika paljon ja kuulin siltä taas jotain, mitä oon kuullu aika paljon viime aikoina. Mun englanti on kuulemma tosi hyvää ja 90% ajasta kun puhun niin mulla ei kuulemma oo ees aksenttia : D Loistavaa hei. Musta tulee pian amerikkalainen. Oon ollu täällä nyt hiukan vajaa kolme kuukautta ja nyt jo kuulen tätä. Mutta niin D oli ihan loisto tyyppi, varmaan 2 metriä pitkä koska mäkin jouduin puhumaan silleen ylöspäin. Ja se työskentelee nyt Beaver Creekissä joten enköhän siihen joskus törmää siellä kun laskettelemaan mennään : ) Sitten se kysy, että minne mä haluun matkustaa niin se heti eliminoi mun listasta muutaman paikan: "Älä mee sinne, ei siellä oo mitään". P taas kertoi mulle, että se haluis Jyväskylään opiskelemaan. Olin vaan, että okei sä haet jonnekin Arizonaan ja Chicagoon ja Jyväskylään, MIKSI?? Se ei itekään tienny oikeen. Sitten kun se kysy suomalaisista niin kerroin sitten oman mukavan mielipiteeni suomalaisista, se vähän hämmästy. Ja sitten oli tää yks joka oli pukeutunu supersankariksi eli Robin aka Nate aka Howie whatever, en ees tiiä mikä oikeesti sen nimi oli. Mutta siis sen kanssa puhuttiin espanjaa, hassua puhua espanjaa amerikkalaisten kanssa koska niiden lausuminen on ihan kummallista verrattuna siihen mitä mä puhun. Tai kuvittelen ainakin sen olevan ....

Joo, eipä siitä illasta sitten sen enempää. Toivon, että pojat järkkää jotain muita bileitä lähiaikoina, oli oikeen mukava tavata paikallisia "nuoria" (nuoria ja nuoria, ne oli kai jotain 24+ ikäsiä - A esim on 29v!!) ja päästä juhlimaan niiden kanssa, vaikka ne ihan tuiki tuntemattomia olikin. Mutta se tais tehdä illasta jotenkin paremman kun ei tiennyt ketään.
Paitsi, että on pakko mainita, meillä oli kyllä ihan mahtava tulishow ulkona!! B, joka tossa kuvassa taiteilee on tehnyt sitä 7 vuotta, ihan hullua! 

Jooo, että sellaset partyt. Nyt toivon, että ystäväni on selvinnyt hengissä kotiin, koska en oo kuullu niistä mitään! Ne meni kyllä laskettelemaan mutta silti, vois sitä jotain viestiä laittaa et on hengissä : ) Ne tosiaan sitte käveli kotiin kun mä lähdin.

Translation: We went to a house party with Line, Elisabeth and Stephanie on Saturday evening. The point of going was that we knew no one first when we went there -- so just completely strangers with us. HAHA. The people there was pretty weird but so much fun!! We loved it. We drank, dance and hung out with the guys. A the host was great and I asked about the bananas they had on the invitation so what's about that he just said it's for a secret game that he wouldn't reveal me, he said he could show me though : D Dress code was to wear different colors so that you needed to change clothes during the night to get your outfit all in same color - I thought it was funny cause they were all stripping and changing clothes but we didn't participate in it. Luckily I didn't wear my green pants cause A was getting all green, he would've probably wanted my pants.
I was talking to D a lot on the night and he was so cool and probably around 2 meters tall. He said something that I've heard a lot lately -- that my English was really good and that 90% of the time I don't even have an accent : ) I was so happy to hear that again!! He is working on the Beaver Creek Ski Resort scanning lift tickets so I think I'll see him more when I go skiing! When I talked about my plans to travel on my travel month he just said: "Don't go there, there's nothing really worth to see."
After I talked to D I talked with P who is planning to come to study to Finland which I think is verrry weird. So he's applying for couple of places in the USA and then just Finland. He didn't know where he had that idea .....
And then this superhero Robin aka Nate aka Howie whose real name I still don't know talked with me in Spanish. His Spanish was the same as the Americans speak it, different than mine (at least I hope so).
But anyway, I liked a lot to hang out with some local young people (well .... not so young cause they were all like 24+ but we all liked to meet new people and I think it made our party even more exciting!

brutus

Okei, jos viimeksi itärannikolla oli Sandy niin me saatiin osamme täällä Coloradossa lumimyrsky Brutuksesta. Perjantaina oli vielä ihan normaali päivä, vähän alko pilviä näkymään illemmalla ennen auringonlaskua ja sitten seuraava asia olikin kun heräsin lauantaiaamuna ja katsoin ulos ovestani niin oven edessä oli sellasen ainakin viistoista senttiä lunta. Ohhhoh. Ja sitä oli siis joka paikassa sen viistoista. Not again. Olis ihan kiva jos toi lumi nyt pysyis toisin kun viime kerralla. On kyllä vähän hurjaa ajaa tuolla highwaylla lujaa! Ja samoin noi ylämäet jos ne jäätyy niin mä en ikinä tuu pääsee niitä ylös asti. Sen takia toivoisin, että asuisin nyt jossain tasasella..... mutta kai se on vuoristossa vähän mahdotonta. No, oon sitte varmaan tosi hyvä ajaa ylämäkiä kun tuun pois täältä. Harmi ettei Tampereella tai Porissa hirveesti oo noita mäkiä, ei ainakaan samalla tavalla kun täällä.

Meillä ei sentään ollut se pahin myrsky täällä. Jotain hajanaista sadetta mutta ton kartan mukaan meillä tuli eniten lunta. WHAT. Montana ja North Dakota oli kai ne paikat, jossa myrsky aiheutti eniten vaikeuksia. Mutta yksi hyvä juttu tässä on. Laskittelu!!! Vihdoin ne ehkä saa tehtyä ne rinteet valmiiksi nyt kun on oikeeta luntakin. Ja samoin näyttää olevan myös Renossa, Kaliforniassa, josta taisin jo mainita aiemmin, että siellä on ne pari hyvää laskittelukeskusta jonne voin myös mennä!! Joten tästä se lähtee, vuoden 2012 hiihtokauden avaus countdown. Only 5 days to go! :) 

unbelievable colorado

Kiitti Iitulle, että se kertoi mulle Suomesta asti, että täällä Coloradossa on hyväksytty tällanen laki tällä kertaa. Apua. En ihan voi uskoa tätä. Puhuttiin tästä myös saksalaisen Stephanien kanssa ja sekin oli ihan, että mitä ihmettä. Kummallista, kaikkea sitä maailmassa on, ja mä satuin sitte just tänne tulemaan.

P.S. Tykkään ton Coloradon kuvernöörin nimestä - John Hickenlooper. Kuulostaa kivalta.

little things

Tällä hetkellä istun sängylläni, kuuntelen musiikkia ja rauhotun. Tajusin tässä, miten onnellinen oon tällä hetkellä. Mulla menee ihan loistavasti perheen kanssa, lapset viihtyy ja mulla on itellänikin hauskaa. Vaikka välillä on pieniä vastoinkäymisiä niin ne on niin pieniä, että niistä on selvitty hyvin. Se on kumma miten sitä ei ajattele niin kovin useesti, että miten voi olla näin onnellinen. Enkä oo ainoostaan onnellinen, oon onnekas, että mulle on sattunut näin hyvä elämä ylipäänsä. Parhaat vanhemmat, parhaat kaverit ja paras ympäristö elää. Siitä ei voi olla muutakun kiitollinen. Okei, nyt loppu taas nää herkistelyt tai alkaa tulemaan taas sellasta tekstii, ettei pysty itekään keskittymään :)

Anyway, siis mun elämässä ei nyt hirveesti oo tapahtunut mitään sen ihmeellisempää joten ette saa mitään mehukkaita juoruja tms. Vaan kuvia Vailista tiistailta. Kun täällä ei vielä ollut lunta!!! Tänään tosiaan sitten heräsin klo 10 aikaan ja katoin ulos ikkunastani -- ainakin kymmenen senttiä lunta maassa. AUTS. Ei ihan vielä talvi jooko? No se sade sitte jatkui koko päivän ja sitä pitäis tulla myös huomenna joten jeee hei. Argh. No okei, täällä tarvitaan lunta koska rinteet pitäis avata perjantaina ja Vailissa on kai yks tai kaks rinnettä silleen valmiita että niissä vois jo laskea. Itse asiassa US Ski Team oli tän viikon alussa siellä jo laskemassa :D 

Nyt on tosiaan Vailin 50v juhlavuosi!! Ja itseasiassa törmäsin myös toiseen mukavaan kylttiin. Täällä järjestetään vuonna 2015 World Alpine Ski Championship. Ehkä tulen siis silloin takasin tänne! :)

Mulla oli tosiaan tiistaina sen suhteen kummallinen päivä, että vein kaikki lapset jonnekin treeneihin ja mulla oli sitten aikaa sen verran siinä kolmen aikaan, että päätin pyöriä Vailissa.
Mun alkuperäinen suunnitelma oli parkkeerata Golden Peakiin ja kävellä Lionsheadiin mutta sitten en jaksanut kävellä Lionsheadiin asti joten pyörin vaan Vailin ns. "ydinkeskustassa". 

MISSÄ ON SUOMEN LIPPU!?!??!??! Törkeetä tolleen vaan laittaa Norjan ja Ruotsin liput mutta jättää pois Suomen, hha. Ei vaan, oon mä yhden Suomen lipun täältä bongannu mutta noita Ruotsin ja Norjan on ainakin kaksi Vailin keskustassa! :D 

Nyt on tosiaan lauantai-ilta ja vanhemmat on poissa kotoa, jossain hyväntekeväisyysgaalassa ja mä oon yksin lasten kanssa. Mulla on onneks ollut tänään vapaapäivä, ja niin on huomennakin niin ei tarvi hirveesti nyt panostaa! Oon mä silti KJn kanssa tänään lukenut ja leikkinyt Simban kanssa mut se oli sellasta tosi rentoa, eli no worries. Mä olisin voinut mennä muiden au pairien kanssa Breckenridgeen aka Breckiin laskettelemaan lauantaiksi ja sunnuntaiksi, mutta mulla on vieläkin vähän vaiheessa nää valmistelut. Multa puuttuu edelleen : se laskittelupassi, sauvat, takki ja housut. Siinä ne tärkeimmät. Passi on jo tulossa mutta siitä puuttuu mun kuva ja oon nyt kokenut hiukan teknisiä ongelmia niin en oo saanut ladattua kuvaani, joten ehkä se tulee ens viikolla!

Eilen oltiin isän ja tyttöjen kanssa pizzalla ja oli kyllä yks paras BBQ Chicken - pizza mitä oon ikinä syöny, anteeks Rosso mut nyt saat väistyä ykköspaikalta. NAM.

Mutta nyt hyvät illat (aamut Suomeen) ja mä alan kattomaan jotain hyvää leffaa!
Ja hei, jos teillä on ajatuksia, mistä voisin kirjoittaa niin kommettia tulemaan ja katsotaan jos jotain saan aikaan!

Translation: Some pictures from Vail on Tuesday this week. I was just strolling around the place since I had the camera with me! But there's no snow in these pictures, unlike today. I woke up at 10am and looked out of my window and noticed the amount of snow there was, about 10cm on the ground. And the snow flakes kept on coming down the whole day, like it's supposed to tomorrow as well. Actually we need the snow here cause the slopes are suppose to be open on Friday and they only have a couple ready to go. US Ski Team was actually practicing this week on one slope in Vail and they're supposed to be back on Thursday next week I think. BTW this year is the 50th anniversary of the town of Vail! And in 2015 they're having the World Alpine Ski Championship in Vail, so I think I will be back then!!
When I was walking in Vail I noticed they had Swedish and Norwegian flags but not the Finnish one, come on, why's that!
Today I had a day off like I will have tomorrow as well which is great, I'm in serious need of some good sleep! Some of the other au pairs went today to Breckenridge aka Breck to ski but I didn't cause I'm still missing some stuff (that I reeeeaally need to get next week)! The things I need is: ski pass (on the way but missing my photo), poles and coat + pants. 
Anyhow, hope everyone has had a great evening, I'm off to se some movie! And if you guys have any questions at all or suggestions what I should write about, just leave comment! :)

anteeks -- WHAT?!!

Tää on taas niitä hetkiä kun kuva kertoo tuhat sanaa........... Mä yllätyin pahemman kerran ku menin kattomaan tän viikon säätä, että millon voi mennä ulos juoksemaan! Luulin, että oon niin väsyny että silmissä heittää mutta ei, kyllä se ihan totta näyttää olevan!

Niin mites jos puhuttais vaikka tosta lauantaista ja sunnuntaista esimerkiksi??? ANTEEKS mut mitä! Jos keskiviikkona on +18 astetta niin miten ihmeessä se voi yhtäkkiä olla nollassa sunnuntaina, en vaan tajua : (( En tykkää. Muutenkin tää sää on täällä ollut välillä aika ailahtelevainen, välillä voit ottaa aurinkoa ja sitte seuraavana hetkenä jo sataa rakeita. No mutta ei siinä , kyllä sen talven tänne jossain välissä on pakko tulla joten no vaikka sitten viikonloppuna. 

inspiration - pottery barn teen

Perjantai-illalla olin yksin kotona ja söin tosiaan salaattia, samalla selasin Pottery Barnin Teen kuvastoa ja nappasin muutaman kuvan sieltä :) (Niiden laatu on vähän kyseenalanen joten älkää välittäkö)

Mun ultimate lemppari makuuhuone mitä siinä lehdessä oli, on tää eka!!! Love it. Varsinki jos ikkunasta avautuis merinäköala :) Miten kiva olis toi huone esim Malibussa. Ahh.

Nää tyynyt oli maailman söpöimpiä!! Melkein tekis mieli tilata itelleni pari tollasta tyynya kotiin. Tai tyynynpäällistä siis. Toi Texas olis muuten ihan jees mut en välitä noista cowboy-saappaista....... joten no thanks. 

Ja jos olisin poika ni haluisin ehdottomasti lakanat, jossa on mun lempparijoukkueen nimi ja logo tms. Ja jotenki tän alimman kuvan sänky ja toi hylly kutsuu mua ..... Ihana!

dinner - friday night

Jee siinä on mun perjantai-illan ruoka! Se näytti tosi pieneltä mutta eipä mulla ollu kovin iso nälkä ja kyllä siitä ihan kylläseksi tuli :)  Kaiken lisäksi ku kävin kaupassa hakemassa ton niin kauppias Eduardo oli laittamassa vanhoja banaaneja pois ja sano, että ne menee roskikseen jos kukaan ei haluu niitä ilmaseksi. Sitte se tosiaan tarjos ilmasia banaaneja, otin about 5 kappaletta! Eikä ne ees oo huonoja .... Vähän tollasia rusehtavia ulkopuolelta mut ei muuten :D No kyllä ilmanen ruoka kelpaa.

weather was very sandy

Mun piti kirjoittaa tästä aiheesta jo aiemmin mutta se jäi. Kuitenkin nyt pääsin itse aiheeseen. Hurrikaani Sandy. Eihän täällä Coloradossa mitään tuntunut mutta kyllä itärannikko sai osansa..... Mä vaan toivon, että kaikki sielläpäin olevat au pairit (ja ofc muut ihmiset) on kunnossa ja vaikka ihmiset menetti paljon omaisuutta niin tästäkin selvitään. Oli tosiaan ihan kummallista ajatella, että melkein toisella puolella maata on kauhea myrsky ja tulvat jne. Sunnuntaina ja maanantaina siitä tuli joka paikassa, radiossa ja televisiossa, lehdissä. Ja miksei olis koska se on vissiin ollut taas jonkinasteen supermyrsky ja sen aiheuttamat tuhot on ollu jotain hiukan vähemmän kun Katrinan aikanaan............ 

Tää kuva on Brooklynistä ja kyllä sitä vettä ihan kivasti siellä kaduilla oli. Kiitän luojaani, etten ollu tuolla au pairina, en olis tienny mitä tehdä. No toisaalta, meillä on kuulemma lumivyöryjä sillon tällön täällä että .... en nyt menis sanomaan, että tiiän mitä tehdä jos tulee lumivyöry!

Hain lapsia koulusta tiistaina ja kuulin (eli yritin kuunnella) kun yks äiti puhui puhelimessa ja itki, että niiden toinen talo NYCissä oli mennyt ihan kokonaan hajalle, siis että kaikki oli ihan totaalisen tuhottu. Ihan hirveetä!! Siellä oli tosiaan metrotunnelitkin ihan täynnä vettä ja ne otettiin uudelleen käyttöön kai vasta loppuviikosta. Ja koko kaupunki ihan pimeenä kun sähköt meni. Huhhuh, toivon, ettei tällasta uutta myrskyä tuu ihan heti tänne eikä minnekään muualle, ei hyvä. Karibian saaretki tais saada ihan hyvän määrän sadetta ja tuulta ... : ( 

Toivon tosiaan kaikkea hyvää muille au paireille, jotka siellä itärannikolla asustaa! 

whatever

APUA. Arvatkaa miten monta viikkoa on enää mun synttäreihin? Kuus viikkoa tasan tänään :D Jos mua nyt ihan vähän taas alko hirvittää taas kun tätä asiaa alkaa miettimään. No ainakin sitten sen jälkeen pääsen laillisesti juomaan täällä ja ennenkaikkea sisälle paikkoihin! Mulla onkin jo kovat suunnitelmat että minne haluun heti juhlimaan kun oon täyttänyt. Ja kaikkiaan on ihanaa et oon 21v ennen uutta vuotta koska sillon on Vailissa jotku supermegabileet, JEE.

Anyway, pyydän kovasti anteeks tätä hiljasuutta taas. Tää viikko on taas ollu niitä viikkoja kun ei oo kerinny aattelee oikeestaan mitään! Ensinnäkin mun host mom on ollut Bostonissa nyt yli viikon ja se tulee takasin sunnuntaina, samoin kuin H. Molemmat on siis itärannikolla ollut, H lähti keskiviikkona tutustumaan yliopistoihin Bostonin lähialueella - ihan näin mainitakseni kun kuulin minne se menee niin Harvard ja Dartmouth ainakin näin etunenässä. Että sellasta meillä. Joo oon tosiaan ollut siis host iskän kanssa koko viikon kolmen lapsen kanssa ja uskokaa ei oo ollut ees yhtään sen kiireisempää kun aikasempaakaan huh. No se on tarkottanu sitä, että meikäläinen on ollut ulkona joka ilta ja tullut kotiin about siinä 12 aikaan yöllä ja heränny sitte taas puol seiskalta. Yhtenä yönä nukuin jopa huikeet 5h!! Oon tiettekö niin väsynyt että en jaksais pysyy enää hereillä, vähän turhan rankkaa tällanen :)) Ei oo vanhaks tulemista.

Meillä oli tosiaan sushi-ilta maanantaina kavereiden kanssa ja ai ai ai kun oli hyvää, että mä rakastan sitä ruokaa ;) Tiistaina nähtiin ihan muuten vaan, hengailtiin. Tiistain jälkeen olin jo ihan uuvuksissa ja sen lisäks keskiviikkona oli vielä halloween ja piti valvoa. En vaan jaksanu lähteä illalla minnekään ja lopulta sammuin sitten joskus kympin aikaan. Huhh että on rankkaa. Torstaina menin illalla käymään Elisabethin luona, ihan vaan juoruumassa jne tyttöjen juttuja. Olin pari tuntia ja tulin (taas) kotiin joskus 12 jälkeen. Ja eilen onneks ei oo mitään, en olis välttämättä jaksanu. Oon mielestäni ansainnu kunnon yöunet! Ja tarvin unta, koska oon luvannu huomenna ja sunnuntaina mennä ulos illalla...... miten tää nyt meni näin, että tällä viikolla oon melkein ollu ulkona enemmän ku yhteensä koko kahtena kuukautena, no ei nyt ihan sentään. Ja ei ihan hyvä vaan et on jotain tän perheen ulkopuolistaki elämää! :)

Ollaan ehkä menossa ensi viikonloppuna Keystoneen laskittelemaan mutta en tiiä miten pääsen sinne, tai no eihän mulla oo vielä ees vaatteita laskittelua varten!! Noo se on pikku juttu. Sain kuitenkin sen laskittelupassin hankittua, tai siis mun host dad vaan ilmotti et se on nyt hakemassa sitä mulle :D Käy. JEE ihan pian pian pian. Ai mitenniin innoissaan??? Samoin kun mä haluun luistelemaan!!!! Ainiin ja sillä mun laskittelupassilla pääsee siis rinteisiin täällä Vailissa: Vail, Beaver Creek, Breckenridge ja Keystone. Sen lisäksi sillä pääsee laskittelemaan Kaliforniassa (!!!!!!): Kirkwood, Heavenly ja Northstar. Kaikki noi kolme on Lake Tahoella Pohjois-Kaliforniassa/Nevadassa, Sacramentosta itäänpäin Carson City taitaa olla lähin kaupunki. Miten paljon mä haluun viikonlopuks laskeen sinne kun on kerran mahdollisuus :))) Siinä olis vähän erilainen Kalifornia kokemus kun rannalla makaaminen! Mä niin meen sinne. Ehkä heti vaikka tammikuussa kun oon päässy sieltä ensin pois.

Mun mielestä ihan tollaset perusmaisemat esim. Suomesta. Jooo, eli kyllä mun kelpaa!!
Mitäs muuta tänne kuuluu? No eipä mitään sen ihmeellisempää paitsi, että kuulin juuri eilen että yks läheisimmistä ja parhaista kavereista täällä muuttaa tässä kuussa Boulderiin, Denveristä pohjoiseen. Eli sitte sitä näkee tosi harvoin enää -- toisaalta Boulder on kuulemma party city joten ..... ehkä siellä jonain viikonloppuna pitää kävästä! Pitää ja pitää, ihankun se olis pakko hei.

Pyydän syvästi anteeksi sitä, että tässä ei nyt oo mitään kivoja kuvia mutta saatte kuvia tässä viikonlopun/ens viikon aikana. Ehkä kuitenkin vasta ens viikolla jos tässä on nyt kaikenlaista menossa viikonloppuna. Olisin muuten eilen halunnut + ehtinyt meneen kattoo high school amerikkalaista mut Elisabeth oli sopinu jo muuta ni en sitte halunnu mennä yksin, ens kerralla ihan varmana meen :)) 

Terkut kaikille Suomeen ja toivottavasti teen marraskuu on alkanu hyvin! 
xoxo