Ihana viikonloppu takana! Ja tavallaan ihan kiva, että päättyi. Mun viikonloppu siis tosiaan päättyi maanantai-iltana haha. Olin juhlissa lauantaina ja jotenkin se päätyi siihen, että siitä lähdettiin jatkoille Kangasalalle........ ÖÖ. Erittäin random. Mutta hauskaa pidettiin kyllä oikeen olan takaa.
Asiaan kuitenkin. Aattelin että voisin vähän kirjotella mun aupparivuodesta näin melkein vuosi sitten poislähteneenä. Olisi todella kiva vähän muistella menneitä, ehkä ei teidän puolesta mutta mulle se on yhä edelleen yks tärkeimmistä tapahtumista mun elämässä. Tein kuvakollaaseja eri asioista tänne, toivottavasti ne ei oo kauheen puuduttavia. Tästä tulee kyllä pitkä .....
COLORADO 2012-2013
Syyskuu oli aika mielenkiintonen kun saavuin. Saavuin siis Denveriin ja koska mun perhe oli matkalla vielä sillon, niin mua ei ollut kukaan odottamassa kentällä vaan mä otin bussin mun LCCn (eli paikallisen kontaktihenkilön) luo, ja siellä asuin kolme päivää kunnes mun host isä saapui mua hakemaan. Muistan olleeni todella hermostunut ja jännittynyt ennenkun tapasin kaikki. Ja tietenkin koko kuukausi meni siinä tutustuessa perheeseen kunnolla ja siihen aikatauluun.
Siinä tutustuessa uusiin ihmisiin (sekä perheeseen että muihin auppareihin, tutustuin myös ympäristöön. Kotikyläni nimi oli Edwards. Pieni kylä, niinkuin jokainen niistä oli siellä. Lähimpänä laskettelukeskuksena oli Beaver Creek n. 15min ajomatkan päässä. Olin todella onnekas saadessani asua tällasissa maisemissa. Ja myös siinä olin onnekas, että lapset neuvoivat mua todella paljon alussa, kun en osannut paikkoja vielä.
Vail oli meidän kylien ns. keskus. Siellä tapahtui kaikkea, laskettelun, konserttien, farmers marketien yms. lisäksi. Oli baareja, ravintoloita ja ennen kaikkea rentoja ihmisiä. En voi muuta kuin sanoa, että haluan kovasti takasin siihen tunnelmaan siellä. Ja niiden ihmisten kanssa. Vaikka ei mulla aina helppoa ollut, en voi muutakun muistella kaikkea hymy huulilla koska olihan se nyt ihan parasta. Mulla sattui hyvä tuuri, että pystyin vielä kesälläkin lomailemaan kuukauden, samoin kun kunnon kahden viikon loman jouluna, viikko lomaa toukokuussa ja kevennettyjä työpäiviä kun mun host isä oli kesällä todella monta viikkoa lomalla.
Talvella, joulua ennen mun perhe lähti Calgaryn lähelle laskettelemaan ja mä sain vapaudet lähteä katsomaan mun omaa Suomen perhettä ja toista Amerikan perhettä Los Angelesiin ja Dallasiin. Oli kiva yllätys, kun äiti, isä ja veli hakivat mut kentältä ja suunnattiin sitten tekemään kaikkea mukavaa yhdessä pitkästä aikaa. Joulu ei yhtään tuntunut joululta altaalla ja muutenkin vähän lämpimämmässä ilmastossa, vaikka ei siellä nyt helle ollut. Olen silti kiitollinen, että äiti ja isä lensivät katsomaan mua ja veljeäni suureen maailmaan.
Keväällä (tai kevättalvella) kävin koulussa suorittamassa yhden kurssin englantia, ja sitten myöhemmin toukokuun lopussa pääsin viikonloppukurssille Baltimoreen, jonne pääsin jo lähtemään muutamaa päivää aikasemmin tsekkaamaan Washingtonin. Kevättalvi oli kyllä haikeaa aikaa koska kylän hiljeneminen oli tiedossa huhtikuun puolella kun rinteet suljettiin. Sillon koko kylä oli aivan tyhjä, ja tuntui, ettei ehkä jaksa olla täällä enää. Silti, onneksi oli parhaat kaverit, joiden kanssa keksittiin kaikkea kivaa hiljaisuudesta huolimatta.
Yhtenä hetkenä oli +20 astetta, ja seuraavana hetkenä sataa lunta n. 80cm?? Yes, that's Colorado. And she's drunk. Haha.
Kesällä oli kyllä parasta aikaa ehkä koko aikana. Ehkä se vaikutti, että oli mun viimiset hetket perheen kanssa, oli hyvät ilmat tehdä ulkona kaikkea kivaa, ja se, että mulla oli tosiaan se kuukausi lomaa, ihan vaan itsekseni. Leikittiin paljon lasten kanssa pihassa, trampoliinilla (yrittivät opettaa mulle temppuja), vesisotaa (ehkä kivointa ikinä) ja piirreltiin liiduilla sekä pyöräiltiin ja käytiin altaalla. Itsekseni kun olin, sain paljon vapauksia tehdä mitä halusin, toki piti pitää huolta perheen koirasta ja kissasta ja talosta tietenkin.
Kavereiden kanssa yleensä töiden jälkeen mentiin ulos, mutta myös parilla muulla oli muutamana päivänä vapaata niin, että pystyttiin jo aiemmin päivällä menemään vaeltamaan, leffaan, syömään, hengailemaan altaalle tai jotain muuta vastaavaa. Ainoa miinus mun kesässä oli mun leikkaus, joka kivasti juuri heinäkuun alkuun osui, enkä pystynyt uimaan tai kunnolla kävelemään sen jälkeen. Joten meikäläisellä jäi kaikki vaellus, juoksu, sali ja uiminen ihan totaalisesti. Sääli, mutta halusin parannella itteni kunnolla ennen matkustuskuukautta.
Kesä oli ja meni äkkiä, sen jälkeen kun mun hostit tuli kotiin heinäkuun puolella, niin mulla oli about kuukausi enää jäljellä aikaa siellä, ennen matkustuskuukautta. Ja se aika meni liian nopeasti, yhtäkkiä mun piti ajatella pakkaamista, tavaroiden lähettämistä kotiin, pankkiasioiden hoitamista yms. ajankohtaista. Samoin piti hyvästellä kaverit ja toivottaa tervetulleeksi uusi au pair. Hostit vielä kysyivät voinko näyttää sille paikkoja ja miten toimitaan. No prob. Pääsin siitä hyvästä pariksi päiväksi Denveriin ennen lähtöä. Ja sitten tuli maanantai-ilta, jollon oli aika sanoa hyvästit lapsille, elleivät halunneet nousta ti aamuna aiemmin. Itkin ruokapöydässä, yhteisen viimeisen illallisen päätteeksi. Kauniita sanoja, kauniita ihmisiä ja ihana päätös mahtavimmalle vuodelle ikinä.
En voi ees kuvailla sitä tunnetta ti aamuna kun oikeasti piti lähteä pois pysyvästi. Haikea, onnellinen ja mitä kaikkea muuta, sitä ei vaan pysty kuvaamaan. Onnellinen, että selvisi. Haikea koska perheestä tuli mulle erittäin tärkeä. Haikea x 2 koska rakastuin siihen paikkaan. Ahdisti bussissa istuessa. Ahdisti kentällä ja ahdisti koneessa, mutta tiesin, että mahtavin reissu olisi edessä, ja kun näin kaverini Henriikan taas piiiiitkästä aikaa, niin hymyynhän se kaikki vaihtui!
Haluaisin kovasti kokea sen tunteen vielä uudelleen kun on onnellinen, ja harkitsen nyt tässä vaihtoehtojani. Meanwhile, kouluhommat kutsuu ja kesälomanvietto jatkuu. Jos nyt joka päivä ei sada, niin saatte kuvia Porista. Jazzit ovat vihdoin täällä ja meikäläinenkin lähtee tsekkaamaan perinteisesti Jazzit huomenissa. Kuullaan palaillaan!
AINIIN, toiveita saa esittää postausten aiheille. Paljon ei ideoita tällä hetkellä päässä liiku mutta yritetään.
♥ Kaisa
