still going strong . or not

Helllou !

Aattelin vaan teille ilmottaa, että valitettavasti mä oon vielä hengissä täällä päässä. Shame. Ei vaan, oon onnellisesti päässyt yli mun leikkauksesta. Perjantaina kun kotiuduin ajattelin jo, että voisin teille kirjoittaa mutta olin sen verran lääkehöyryissä, että sammuin jo kun kattelin leffaa. Että en sitten kirjotellut. 

Pikkusen mun leikkauksesta, siis mulla oli mennyt jänne poikki mun yhdestä varpaasta ja se piti sitte korjata. Hoitajat soitteli mulle koko torstaipäivän ja kyselivät kaikennäköstä sukuhistoriaa jne mitä sairauksia sulla on bla bla bla mitä pukee päälle. Eräs hoitajakin taisi puhella sen puolituntia, onneks mulla oli aikaa kuunnella sen juttuja vaikka ne oli ne ihan samat asiat melkein kuin se edellinen hoitaja oli multa kysellyt. Huoh. No ei siinä, sitten torstaina menin suihkuun niinkun käskettiin ja pesin itteni sellasella antiseptic -pesuaineella, tiettekö sellasen hirveen puhdistavan hajun ? No se haisi ihan sellaselta, iu !! Menin kiltisti nukkumaan siinä kympin jälkeen kun piti herätä 5.50am. J tekstas mulle siinä kahden aikaan yöllä, että miksen oo sen luona. Hmm, maybe koska mun pitää mennä leikkaukseen aamulla bro! : ) Kiitti kun herätit btw. 

Heräsin perjantaina siinä ennen kuutta sitten kiltisti ja puin päälleni löysät vaatteet kuten käskettiin. Suuntasin yläkertaan ja kun mähän en saanut mitään syödä/juoda niin en herännyt sen aikasemmin, muuten olisi varmaan houkutukset vienyt mennessään. Mun host isä oli samaisena päivänä töissä sairaalassa joten se toi mut sitten sinne pre-op huoneeseen, jossa mut valmisteltiin leikkaukseen. Se oli mun kanssa siellä about tunnin verran ennen kun sen vuoro alkoi, oli ihanaa olla joku tuki siinä vieressä vaikkei se omaa perhettä ollutkaan. Sitten ne hoitajat laittoi mut pukeutumaan siihen erittäin kauniiseen sairaalakaapuun, yök. Ja sukkiin. NAM, kyllä te tiedätte. Ja sen allahan ei saanut olla edes alushousuja. No ei siinä, sitten istuin siinä sängylläni kun Mr. Michael tuli ja laittoi mulle sellasen letkun tohon käteen. Mä VIHAAN neuloja, siis hmmm mun piti vaan laskea sataan kun se sen laittoi. Kysy vielä, että sanonko kun laitan sen, olin vaan että ei kun laitat vaan, etkä mitään sanele mulle ok? Hyvin se meni onneksi. Sitten kaikki muut hoitajat tuli kyselemään what happened ja kyselivät mun nimeä ja date of birthiä (DOB). Mun lemppari oli mun anestesia lääkäri, Gordon. Se oli hyvin lepposa. Ja oikeesti luuli, että oon jenkki. Ei ihan ymmärtänyt kun sanoin, että joo oon Suomesta. Enivei, sitten oli aika valmistella mut leikkaukseen. Mun lääkäri Dr. J.P. Elton tuli kyselemään miten voin, ja anestesiasta jne. Sen jälkeen muistan tasan yhden hetken, sen kun Gordon laittoi mulle jotain sen letkun kautta, sen jälkeen alkoi päässä pimetä. Seuraavan hetken, jonka muistan oli kun heräsin parisen tuntia myöhemmin samasta paikasta ja jalka jokseenkin pienessä paketissa. Ja erittäin sekavassa tilassa. Kesti hetken jos toisenkin ennenkun ihan tajusin missä oon ja mitä on tapahtunut. Otettiin siinä sitten mun PT:n kanssa pienet askeleet keppien kanssa ja sitten vähän ajan kuluttua mä pääsinkin jo kotiin. Mun meksikolainen au pair kaveri tuli mut hakemaan ja vei aamupalalle ja kotiin. Koko päivän makasinkin sitten sängyssä, KJ auttoi mua kun pyysin vettä tms muuta apua. Se kattoi mun kanssa leffan, Despicable Me:n, mun sängyssä, jonka aikana mä sitten nukahdin. Heräsin siinä jossain vaiheessa loppua ja sanoin KJ:lle, että otan nyt pienet unet jooko, että ei pysy silmät auki. Koko päivän olin ihan sekasin, ja lääkehöyryissä. Loppujenlopuksi mä sammuin illalla siinä ysin jälkeen ja nukuin aina puol kymppiin asti lauantaina, eli kevyet 12h unet. Olin vaan niin väsynyt kaikista lääkkeistä että todellakin tarvitsin sen.

No, mitä tulee sitten tohon raha puoleen mun leikkauksen osalta niin voin kertoa, että tuli erittäin kalliiksi. Olisin varmaan päässyt helpommalla tulemalla Suomeen ja leikkauttamalla sen siellä. Niin, en nyt mainitse paljon mä itse jouduin maksamaan, mutta kun kävin sen tänään maksamassa niin sain sellasen kuitin jossa oli eritelty se koko summa. Mun leikkauksen, ja kaikkien mitä siihen ympärille kuului, PT, anestesia jne hoitajat, lääkkeet, ja se pelkkä sairaalapaikka maksoi yhteensä yli 11,000 dollaria. Että ÄLKÄÄ LOUKATKO ITTEÄNNE NIIN PAHASTI ETTÄ JOUDUTTE LEIKKAUKSEEN. Nimittäin toi au pair vakuutus ei korvaa kun johonkin pisteeseen asti siitä leikkauksesta, mä sain siitä vasta tietää siinä torstaina : ( No toivon, että se nyt tulee kuntoon, tai parempi olisi. 

Mutta oonpahan yhden kokemuksen rikkaampi, vaikka oonkin nyt köyhä sen takia. Kaikki täällä on silti pitänyt musta huolta, kaverit kyselee miten jakselen ja tarvinko mitään. Mun perhe on ollut hyvin ymmärtäväinen tän suhteen, mikä on erittäin jees. Huomenna kuitenkin töihin, lähden Boulderiin ajelemaan! Ajoin jo tänään autoa, ja hyvin se sujui, paremmin kuin toi kepeillä kävely mikä jo 10min jälkeen on hirveen rankkaa. Mulla alkaa taas perjantaina sellanen kiva kahden viikon laiskottelujakso koska mun perhe lähtee pois, wuhuu. No onpa ainakin aikaa parannella itteäni sitten !! 

Toivottavasti teillä kaikilla on ollut parempi viikonloppu kun mulla, kuullaan taas jonain päivänä. Jos teillä on hei jotain ehdotuksia postausten suhteen niin ehdotuksia saa heitellä kehiin tonne kommentteihin tai sähköpostiin : )

Besitos, mä meen nyt nukkumaan.