no name

Heellloooou!

Tuli tosta järjettömän mielikuvituksellisesta otsikosta mieleen, että täällä voi ottaa highwaylta sellasen exitin, jonka kyltissä lukee No Name : D 

Anyway, asiaan eli se on kuulkaa ystävät rakkaat toukokuu nyt, jo 8. toukokuuta. Ja mä kuvittelin, että tää olis aurinkoinen ja lämmin kuukausi. Noh, en ihan ollut oikeessa. Nimittäin toukokuu alkoi näissä merkeissä:


Että ihan vaan sen toukokuun kunniaksi! Jos huhtikuun viimeisenä viikonloppuna voin olla shortseissa ja t-paidassa niin toukokuu alko sitte about +2 asteessa maximissaan ja sellasella kevyellä 15cm lumikerroksella. Että jeejee. Mulla oli myös viimeinen koulupäivä sinä samaisena päivänä, eikä mun oikeestaan tarvinnu olla töissä. JEE!

Mä olin tossa viime viikonloppuna lacrosse mom! Siellä mä istuin kentän laidalla lähes koko lauantain kattomassa Dn pelejä. Menin myös kattomaan In jalkapallopeliä siinä puolenpäivän maissa. 
Siellä se mun #41 on. Että se on pieni !!

Mun mielestä oli ihan mahtavaa kuulla kun koko joukkue kokoontui yhteen ja tsemppas itteään. Sitten ne huusi seuraavasti: "Who are we playing for?" "For number #12". Numero 12 tossa joukkueessa oli viime vuonna Taft Conlin, joka oli mun pojan Dn hyvä ystävä. Taft kuoli vuoden 2012 tammikuussa lumivyöryssä samalla kun oli laskettelemassa mun pojan Dn ja muutaman muun kaverin kanssa. Taftin äiti oli myös katsomossa ja kun kerroin, että pojat kunnioitti Taftin muistoa niin se alkoi itkeä. Hirveen surullista!!! Jos joku haluaa lukea Vail Dailyn artikkelin aiheesta niin se löytyy täältä. Mun nuorin tyttökin tossa tammikuun aikaan niin oli itkenyt koulussakin sen takia, koska Taft oli tosi hyvä kaveri koko mun perheelle. 

Jos mä olin lacrosse mama viikonloppuna ni ehdin mä myös olemaan soccer mom!! : D Mä oon ollu hirveen ahkera viikonloppuna, molempien poikien peleissä koko lauantai. Huhhhuh. Mutta siis mulla oli eväät: kuivattuja mansikoita ja vettä NAM! Harmi, että ilma oli kylmä ja sateinen ni ei voinu olla ihan kesäpiknikillä, piti ottaa talvitakki mukaan. Hyrr.


Kattelin tänään sitten Suomi - USA jääkiekkopeliä, koska se tuli ihan telkkarista täällä. Mä en tiiä yhtään lähettääkö nää muita pelejä kun Jenkkien pelejä. NBC Sports Network on kuitenkin mun ystävä, mä katon sitte Jenkkien pelejä jos en Suomen vastaavia saa kattoa. Olis kyllä kiva nähdä toi seuraava, Venäjä - Suomi (löylytys luultavimmin). Simba istu mun vieressä ja jossain välissä se kävi makuulleen ja sitten se olikin jo unessa. Voi vauvaa. Hirveen rankka elämä. Siinä sohvalla se vieläki makas ku tulin sitte neljän aikaan lasten kanssa kotiin.


Eipä tänne nyt sitten muuta, mitään sen ihmeellisempää. Voitteko silti ymmärtää, että mulla on jäljellä sen kolme ja puol kuukautta???? A P U A paniikki iskee pian. Ehkä tästä nyt rauhotun ja käyn nukkumaan, että jaksan huomenna taas kattoo kiekkoo !! Rankka elämä kyllä. Puspus moimoi kaikille ;)